Sen verran useampi vuosi on vierähtänyt edellisestä Särkänniemi käynnistä, että olikin jo korkea aika päästä kokemaan tuo päät pyörälle saava huvipuisto.
Delfinaarion delfiinit jaksoivat hämmästyttää tempuillaan jälleen.
Itse olisin jaksellut katsella noita ihmeellisiä otuksia vaikka toisenkin esityksen verran, mutta perheen nuoriso-osastoa taisi enemmän houkuttaa kaikki hurjaakin hurjemmat kieputuslaitteet.
Oma pääni meni pyörälle jo pelkästä katselusta, yhteen härveliin uskaltauduin minäkin ja pelotti kyllä niin vallan vietävästi, että ei taida olla minun heiniä nuo pyörivät ja kieppuvat laitteet.
Särkänniemi päivän viimeinen kohteemme oli Koiramäki,
tuo Mauri Kunnaksen kirjoista tuttu maailma.
Ja siltähän se juurikin tuntui, kuin olisi astellut suoraan kirjan sivuille.
Mun mielestä ehdottomasti Särkänniemen paras paikka!
Paitsi oli toi Midhill brgerkin aikas hyvä;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti