peukalon päissä vihertää

 

Minussakin taitaa asua pieni puutarhuri, ihan sellainen toooosi pikkuinen vain, joka haaveilee kasvimaasta ja ihastelee toisten kukoistavia kukkaistutuksia

 

Vielä viimekesänä olin ihan varma etten kaipaa pihallemme mitään kukkapenkkejä, enkä muuta työllistävää.

Entäpä nyt,  nyt sitten sormet syyhyää multaan ja taimiin ja onpa sanavarastooni löytynyt sellainenkin sana kuin perenna (ihan vielä ei ole selvillä mitä se tarkoittaa, mutta pihahommiin se liittyy kuitenkin)

 

Onneksi on nuo kesäkukat, niistä sain ensiapua tähän polttavaan kasvatuksen tuskaan ja jos yhtään itseäni tunnen niin niissäkin saattaa olla puutarhurintaidoilleni haastetta riittämiin.

 

Kukkalaatikot, joita silloin reilu viikko sitten maalailin, saatiin valmiiksi ja paikoilleen.

 

 

 

Etuoven penkillä kukkii orvokki.

 

 

"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito,

eikä sekään niin tärkeää"

 

-Japanilainen sananlasku-

 



Pihalla puuhattua

 

Omenapuut kukkii ja ruoho vihertää (vähän jännittää, et kumpi vie voiton rikkaruohot vaiko tuo nurmikko.)

 

Pihamökki on saanut portaat ja sokkeliin maalia, tehokas lomailija tuo mies;)

 

 

 

Puun istutus taitojamme testailtiin etupihan puolella.

Mitenkäs se yksi laulu menikään??? me istutettiin yhdessä puu, sen oksille linnut laskeutuu... jne.

No, toivon todella ettei nyt ainakaan mikään kovin iso lintu vielä laskeutuisi, sen verran hentoiset on nuo oksat tuossa meidän puussa.

 

 

 

 



Se päivä viikosta

 

Jonkinlaista hulluutta tämäkin, tiedetään.

 Mutta, niin kuin useat saattaa luulla, en minä suinkaan tykkää siivouksesta.

 Satun vain tykkäämään siitä, että ON siistiä ja se kun ei itsestään selvyys tämmöisessä kolmen miehen ja yhden naisen taloudessa suinkaan ole, niin jonkunhan se on siihen moppiin ja imuriin tartuttava.

 

 

Meillä tuo kunnia usein lankeaa allekirjoittaneelle.

 Ja mieluiten suoritankin tuon jokaviikkoisen rituaalini omassa rauhassa.

 

 

 Siivouksen tylsin vaihe on ne alkutyöt, eli kaikkien tavaroiden paikalleen vienti. Jotenkin kummasti sukat, paidat, lehdet yms. on paljon helpompi jättää tuolien selkänojille, lattialle, tasojenpäälle kuin viedä omille paikoilleen.

 

 Ja nyt seuraa tunnustus, meillä ehdottomasti eniten tätä tavaroiden jättelyä teen MINÄ!!!

 No, mielestäni olen siihen oikeutettu kun, edes kerranviikossa jälkeni siivoan ja samalla menee muidenkin tavarat paikoilleen.
 

 

Puhdas tuoksu, sauna, puhtaat lakanat, tyhjät keittiön tasot ja ehkä vielä kukat maljakossa palkitsevat kyllä kaiken aherruksen, aina ensiviikkoon asti!

 



Rätistä asiaa

 

Väri velvoitti, suorastaan vaati ja nimeäni huutamalla anoi pääsyään meille tämä pieni kankaan palanen.

 

Että sitä voikin jollain noinkin pienellä asialla, kuin tiskirätillä olla väliä, (melkein voin kuulla miehen naurahduksen) naurakoon vaan, ja mitäs siitä jos minusta sattuu olemaan mukavampi pöytää pyyhkiä mustalla, kuin vaikka vihreällä!

 

 

 

 

Saman sarjan tiskiaine oli onneton vuotanut saapuessaan, niinpä jouduin sen palauttamaan. Harmikseni tiskiaine oli ollut jokin hullujenpäivien pieni erä, enkä saanut enää uutta tilalle.

Onneksi tuota musta sarjaa löytyy muistakin puodeista, niin täytynee tehdä uusi tilaus tuonnempana.

 

Samoihin sävyihin sointuu nuo sängylle jääneet paidat;)

 

 

 



Laatikot

 

Tänään olen vaan huokaillut onnesta, kun aurinko-armas on meitä lämmöllään hellinyt.

 Olen niin tarvinnut tuota valoa ja lämpöä!!!

Olenkin aina ollut sitä mieltä, että minä vilukissa raukka olen mahtanut syntyä vallan väärään maahan;)

 Mut nyt on lämpöasteet jo lähellä niitä mun suosikki lukemia!

 

Pihalla on tullut viihdyttyä lähes koko päivä ja mielekkäissä puuhissa.

 Mies oli nikkaroinut toiveestani muutaman laatikon joita pääsin maalailemaan.

 Jahka maali kuivuu ja loput tykötarpeet saadaan hankittua, niin laatikoihin olisi luvassa kukkasia.

 

 

 

 

Sivutuotteena oli syntynyt "kalanperkaus" penkki ja mystinen mustalaatikko.

Enköhän minä niillekin käyttötarkoituksen keksi.

 

 

 

 



muutamat herkut

Otoksia äitienpäivältä, eli kukkia ja kakkua.

Siihen se sitten tyrehtyi hyvin pitänyt herkkulakko, tuohon juustokakkuun, nam!

 

 

 

 

tauluhyllyn timantti

Jostain oli päähäni tarttunut timanttinen ajatus... timantti taulussa.

Tussilla ja viivoittimella se syntyi.

Ei nyt ehkä ihan vastaa sitä visiota joka mulla oli, mutta siinä se nyt "säihkyy"

 

 

 

 

 

ps. toi raitapaita vyöllä oon minä, sopi vaan niin hyvin nyt näihin sävyihin.



must have ja muut mustavalkoiset

Tämä äiti on ollut vapaalla ja siivonnut...

 

 

huumaantunut huulirasvapuikoista...

 

 

ja kosteuspyyhe paketista...

 

 

 

 

paketoinut yllätyksen omalle äidilleen...

 

 

ja hämmästellyt kukkasen kauneutta...

 

 

siinäpä ne tärkeimmät.

 

Nyt toivotan oikein ihanaa päivää kaikille, eritysesti kaikille äideille

 ja ihan erityisesti omalle äidilleni<3