torstai 22. toukokuuta 2014

Se päivä viikosta

 
Jonkinlaista hulluutta tämäkin, tiedetään.
 Mutta, niin kuin useat saattaa luulla, en minä suinkaan tykkää siivouksesta.
 Satun vain tykkäämään siitä, että ON siistiä ja se kun ei itsestään selvyys tämmöisessä kolmen miehen ja yhden naisen taloudessa suinkaan ole, niin jonkunhan se on siihen moppiin ja imuriin tartuttava.
 
 
Meillä tuo kunnia usein lankeaa allekirjoittaneelle.
 Ja mieluiten suoritankin tuon jokaviikkoisen rituaalini omassa rauhassa.
 
 
 Siivouksen tylsin vaihe on ne alkutyöt, eli kaikkien tavaroiden paikalleen vienti. Jotenkin kummasti sukat, paidat, lehdet yms. on paljon helpompi jättää tuolien selkänojille, lattialle, tasojenpäälle kuin viedä omille paikoilleen.
 
 Ja nyt seuraa tunnustus, meillä ehdottomasti eniten tätä tavaroiden jättelyä teen MINÄ!!!
 No, mielestäni olen siihen oikeutettu kun, edes kerranviikossa jälkeni siivoan ja samalla menee muidenkin tavarat paikoilleen.
 
 
Puhdas tuoksu, sauna, puhtaat lakanat, tyhjät keittiön tasot ja ehkä vielä kukat maljakossa palkitsevat kyllä kaiken aherruksen, aina ensiviikkoon asti!
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti