(L)oma-projekti

Mikäs loma se sellainen olisi johon ei mitään pikku projektia saisi ympättyä?

 Ainoat lomasuunnitelmat oli:

 ei herätyskelloa, vaatekaapin tyhjennys/siivous ja sitten tämä pikkupöydän maalaus!

 

Pöytä on isovanhempieni peruja ja ilmeisen tykästynyt olen pöytään ollut jo pikkutyttönä kun olen pöydänlaatikkoon oman nimeni raapustanut (salaa mummolta ja ukilta, arvatenkin)

 

pöytä alkuperäisessä lookissa

mulle nimetty!

 

Hionnan ja muutaman maalikerroksen jälkeen, pöytä löysi paikkansa yöpöytänä.

Sopivan lukuvalon löytäminen pöydälle olikin hankalampaa.

 Tässä muutamia kokeilemiani vaihtoehtoja.

 

 



 

 

Laatikon vedin, ruskea muovinen nuppi ei oikein asettunut mielikuvaani.

 Hätäratkaisu löytyi kuvioteipistä, jolla päällystin nupin.

 Ei nyt paras vaihtoehto varmaankaan, mutta menettelee.

 

 

 

Kuvissa myös  kello, jota ei tarvita vielä neljään aamuun<3

Pullonhenki

En ole koskaan pitänyt itseäni keräilijäluonteena. Jos nyt ei jotain lapsuusajan postimerkkeilyä tai kilpikonna keräilyä lasketa. (Selvennykseksi kerrottakoon että en siis suinkaan keräillyt oikeita kilpikonnia, vaan sellaisia pieniä posliiniesineitä.)

Tänään kuitenkin kun katselin ympärilleni niin yllättäen näinkin useita pulloja...

lasipullo ruokapöydällä

tiskiaineen säilytyseen piharakennuksesta löytynyt talous-sprii pullo

pikkupullot olohuoneessa

juustoa kera pullojen keittiössä

 Ja kuinka paljon niitä kaikkia, eripuolilta taloa löytyneitä pulloja mulla tuolla kätköissä onkaan. Täytyy varmaan laittaa korkki kiinni tälle pulloilulle ettei nyt ihan ryöstäydy käsistä, vaikka aika harmitonta toki tälläinen pullojenpyöritys.

National treasure

Siis ainkin kansallisaarre tai vähintään kansainvälinen aarre on mun viimeisin löytöni. Toisen roska on toisen aarre ja tämä on mun aarrearkkuni!

 

 

 

 

Toistaiseksi arkku löysi paikkansa yöpöytänä, siinä me nyt vierekkäin nukutaan aarrearkku ja minä:)

 

Taulujen paikat on ollut hakusessaan ja on siis edelleen, kun ei meinaa millään raaskia noita (vielä toistaiseksi) puhtaita valkoisia seiniä porata.

Ruokapöydän viereiselle seinälle olin kyllä jo aikaa sitten kaavaillut IIISOA taulua, mistään ei vaan oikein sellaista sopivaa meinannut löytyä. Niin mitäpä tein????

No maalasin taulun itse!

 Ei se nyt ihan sellainen ole kun olin ajatellut, eikä ees pitänyt tulla kukkataulua, mutta tuli kuitenkin. Kyllä se tuohon paikalleen vaan on kuin tehty, ainiin mut sehän onkin:)

siinä se on, ensimmäinen maalaukseni sitten lukuisten vuosien.
Kokoa taululla on 150x130cm

 

 

 

Täällä taas!

Pitkän bloggailutauon jälkeen pukkasi sitten projektia, josta pakko tulla kertomaan myös tänne.

Piharakennuksen uumenista löytyi aarre!!!

Tai siis ainakin mun mittapuulla tuo aarteeksi luokitellaan.

 

Viisaammat osasivat kertoa aarteeni olleen sairaalassa lastensänkynä.

Hionta, maalaus, patjanmetsästys ja ompelu vaiheitten jälkeen sairaalan lastensängystä muodostui meille kuistin sohva.

aarteeni alkuperäisessä lookissa

ja sitten sohvana kuistilla<3

 

Hilma on kotona

Hilmasta kerroinkin aiemmin täällä. Kuten tuolloin kerroin, oli Hilma rassu kovia kokenut ja viettänyt varmaan monet yksinäiset vuodet tuolla ullakolla. Mutta nyt on Hilma palannut kotiin ja todellakin voi sanoa: entistä ehompana.

 Hilma oli "mummolassa" äitini hovissa, mummo vei Hilman ihan Helsinkiin saakka saamaan hoitoa nukketohtorin luo. Siellä Hilma sai uuden vartalon ja kädet, kasvot ja hiukset kirkastettiin maalilla.

Stailaus puolen hoiti sitten "mummo" joka suunnitteli ja valmisti Hilmalle uuden asukokonaisuuden, sekä Hilman kehtoon petivaatteet. (taitaa olla tän talon hienoimmat lakanat:)

 

Hyvin on tuo värimaailma soinnutettu kodin sävyihin;)

 

pitsit kauluksissa

 

 

lakerikengät<3

kyllä kelpaa nyt kehdossa köllötellä

oma nalle kainalossa

 

Patteri

Kaikki talon patterit oli varmasti alkuperäisiä, hienoja kyllä, mutta ei kovin energiatehokkaita ja tuskin edes toimivia enään. Uusia patterieta on siis luvassa. Yhden koimistuksen olen kuitenkin haalinut talteen. Lämmittäjän virasta tuo pääsee jo ansaitulle eläkkeelle, mutta koristeena jaksaa varmasti vielä pönöttää. Kun vaan keksisin minkä värin tuo "vanha-herra" tulee saamaan ylleen. Ehkä on ensin keksittävä se sopiva sijoituspaikka.

Komia on!

kahvia

Talon aarrekätköistä on löytynyt muutamia peltisiä kahvipurkkeja. Osa niistä kyllä jo pahasti ruostunut, mutta koristeeksi kelpaavat kyllä.

Ja näin kauniilla kevät tervehdyksellä on postisäästöpankki muistanut asiakkaitaan

ulkovalo

Talomme sissänkäyntiä on aikoinaan valaissut tämä kaunis lamppu.

Metalliosat on ruostuneet, mutta lasit ehjiä. Toivottavasti saadaan tämä entisöityä ja toimimaan.

Lamppu on siis ulko-oven vieressä ja korkeutta sillä n. 50-60 cm.

 ei mikään pikku-tuikku!

Aaveita ja pyykkiä

Kuka kumma tuijottaa... taitaa olla meidän oma koti-kummitus. Luulen että tämä kaveri on kyllä aika harmiton.

Jostain se oli ilmestynyt kellariin, lisäsin sille vain hymyilevän suun :)

Nämä ihanuudet puolestaan löytyi saunan nurkasta. Ovat varmasti olleet oivana apuna emännän pyykkipäivässä. Minä en taida raaskia niitä käyttöön ottaa (ja toivon, että joku siemens tai bosch hoitaa meillä, niiden tehtävät), mutta ehkäpä ne päätyvät koristamaan kodinhoitohuoneen seinää.

Oma kolo

Tässäpä "puinen" kuva-arvoitus

Ullakon kätköistä löytyi puisia kirjaimia. Aikani niitä pyöriteltyä alkoi valjeta... 

Niinpä niin, valokuvaamohan se! Taitaa kertoa kaiken oleellisen, talon entisen omistajan ammatista.

me naiset

ullakon aarteita

sitruuna soodaa

Ullakko odottaa vielä tyhjennystä. Aarteen etsinnässä olen sielä kyllä seikkailut jo usien, tässä muutamia löytöjä.

Eevan käsityöt vuodelta 1959 ja me naiset vuodelta 1963

alushame laatikoita