Se siitä sitten

 

Mini-matkaltamme kotiin kun palattiin, oli pihalla vastassa surkea näky.

Omppupuu rassukka oli oksansa katkaissut. Ja tietenkin kahdesta omenapuusta se kauniimpi yksilö ja juuri nyt kun omenoitakin olisi ollut luvassa (viimevuonnahan saatiin kahdesta puusta yhteensä n. viisi omenaa)

Liekkö ollut lahoa, vaiko sato liian raskas kannatella, joka tapauksessa oksa poikki, mitään ei voinut enää tehdä.

 

Mies sitten moottorisahan avustuksella taiteili meille vallan uuden omenapuu lajikkeen.

Tää on nyt niitä pohjoisen harvinaisuuksia "vaivais omppupuu";)

 

 

 

Vähän toispuoleinen se nyt on, saa nähdä näinkö silmä siihen tottuu. Ei oikein raaskisi kokonaankaan kaataa, kun uuden kasvatus veisi vuosia, et jospa tuo tuosta vielä...

 

 

 



peukalon päissä vihertää

 

Minussakin taitaa asua pieni puutarhuri, ihan sellainen toooosi pikkuinen vain, joka haaveilee kasvimaasta ja ihastelee toisten kukoistavia kukkaistutuksia

 

Vielä viimekesänä olin ihan varma etten kaipaa pihallemme mitään kukkapenkkejä, enkä muuta työllistävää.

Entäpä nyt,  nyt sitten sormet syyhyää multaan ja taimiin ja onpa sanavarastooni löytynyt sellainenkin sana kuin perenna (ihan vielä ei ole selvillä mitä se tarkoittaa, mutta pihahommiin se liittyy kuitenkin)

 

Onneksi on nuo kesäkukat, niistä sain ensiapua tähän polttavaan kasvatuksen tuskaan ja jos yhtään itseäni tunnen niin niissäkin saattaa olla puutarhurintaidoilleni haastetta riittämiin.

 

Kukkalaatikot, joita silloin reilu viikko sitten maalailin, saatiin valmiiksi ja paikoilleen.

 

 

 

Etuoven penkillä kukkii orvokki.

 

 

"Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito,

eikä sekään niin tärkeää"

 

-Japanilainen sananlasku-

 



Pihalla puuhattua

 

Omenapuut kukkii ja ruoho vihertää (vähän jännittää, et kumpi vie voiton rikkaruohot vaiko tuo nurmikko.)

 

Pihamökki on saanut portaat ja sokkeliin maalia, tehokas lomailija tuo mies;)

 

 

 

Puun istutus taitojamme testailtiin etupihan puolella.

Mitenkäs se yksi laulu menikään??? me istutettiin yhdessä puu, sen oksille linnut laskeutuu... jne.

No, toivon todella ettei nyt ainakaan mikään kovin iso lintu vielä laskeutuisi, sen verran hentoiset on nuo oksat tuossa meidän puussa.

 

 

 

 



Laatikot

 

Tänään olen vaan huokaillut onnesta, kun aurinko-armas on meitä lämmöllään hellinyt.

 Olen niin tarvinnut tuota valoa ja lämpöä!!!

Olenkin aina ollut sitä mieltä, että minä vilukissa raukka olen mahtanut syntyä vallan väärään maahan;)

 Mut nyt on lämpöasteet jo lähellä niitä mun suosikki lukemia!

 

Pihalla on tullut viihdyttyä lähes koko päivä ja mielekkäissä puuhissa.

 Mies oli nikkaroinut toiveestani muutaman laatikon joita pääsin maalailemaan.

 Jahka maali kuivuu ja loput tykötarpeet saadaan hankittua, niin laatikoihin olisi luvassa kukkasia.

 

 

 

 

Sivutuotteena oli syntynyt "kalanperkaus" penkki ja mystinen mustalaatikko.

Enköhän minä niillekin käyttötarkoituksen keksi.

 

 

 

 



Lunta odotellessa

Pihahommat saatiin pakettiin jo hyvien säiden aikaan, 

(muutama juttu jäi vielä odottamaan ensi kesää)

Kaikkia pihan nurkkia ei ole tullut täällä esiteltyä, joten seuraavassa muutama viimeisin tulokas.

 

pihavaloja
 

tuijiako´nuo nyt oli? Ja muuria, sekä muutama porras
 

Toivotuin ja odotetuin pihan tulokas: mattoteline + pyykkinarut!!!

 

huomatkaa narun väri! Juu, se on tarkkaa se!

Talven jälkeen saattaa sitten jo vihertää tai ainakin lupaus siitä näyttäisi olevan olemassa.

 

 

Loppuun vielä myrskypäivään sopiva biisi.

 

 

illalla

Nämä vapaa/siivouspäivien illat on ihan parhaita.

 Koti on puhdas, ei sukkanöyhtää lattioilla (ainakaan paljoa) ja kynttilät sytyteltyinä.

 Vielä kun jaksais lämmittää kupposellisen glögiä, niin alettais olla lähellä täydellisyyttä, ainakin mun mittapuulla.

 Kauppareissulta maljakkoon pääsi jo ensimmäinen joulukukka, leikko-amaryllis, ehdoton joulukukka suosikkini, joko ruukku tai leikko versiona ja tietty valkoisena.

 Tällä kertaa tosin valitsin tuon vaaleanpunaisen, olkoon se vaikka sitten pikkujouluinen.

 

 

 

 

 

 

Pihan palleroissakin on valot!

 

 

pallerot

Niistä clas ohlsonin ostoksista kerroinkin jo aiemmin.

 Samaisesta kaupasta meille kulkeutui tuommoiset muovi "pallerot".

 Olin tuohon etupihan kuistin ruukkuihin suunnitellutkin talveksi jotain havukasveja joissa voisi olla valosarjat.

 Sitten löytyi nämä ikihavut ja niissä on valot jo valmiina, kuinka kätevää!

Voin sitten taas kesän koittaessa pakata pallot ullakolle ja istutella kesäkukkia ruukkuihin.

Nyt kun vielä sais pistorasian jostain-johonkin, niin että valot saisi palamaan.

 

 

 

Tuosta ihanasta riviera maisonin pussukasta paljastui mm. seuraavanlaiset hauskat sirottimet

 

 

Kiitokset reissaajille!

Tuo ämmähän meille nyt asettuu mainiosti, mutta mikäs toi ärrä sitten olisi?

Rakas-riuska-ruttuinen???

Moni kakku päältä kaunis...

Se on vähän niinkuin tuo meidän piharakennuskin.

 Onhan sitä nyt toki paljon mukavampi tuossa pihassa katsella uusine pintoineen, mutta mutta, se sisäpuoli sitten, se onkin toinen juttu ja kokonaan toinen projekti, josko siihen nyt iässään edes ryhdytään.

Mahdollisuudethan siinä olisi vaikka mihin ja jos jonkinlaista ideaa sen käyttötarkoituksesta on ilmoille heitelty.

 Tällähetkellä ei vaan mitään varisinaista tarvetta ko. majapaikalle ole eikä oikein sitä aikaakaan mitä sen kuntoon saaminen vaatisi eikä liioin lompakon täytettä (tarvis visiin sitäkin).

 

Ja mun ajatukset ja suunnitelmat kohdistuu jo ihan toisiin projekteihin, joita toivonmukaan päästään toteuttamaan tässä piakkoin.

 Sen verran voin paljastaa että luvassa saattaa olla sänkyjen paikkojen vaihtoa.

 

Mutta nyt sitä pihamökkiä.

Tästähän sitä lähdettiin liikkeelle.

 

 

Ja tämmöinen siitä sitten tuli

 

 

 

 

 

Rappusia vaille valmis ulkopuoli. Niin ja sokkelin rappausta/ maalausta ja kellarin oven korjausta, mut siis niinku melkein valmis.

ihan pihalla...

meni lomaviikko ja kai sitä jotain saatiin aikaankin.

 Valmista ei vielä ole, eikä ruoho viherrä, mutta en enää malta olla esittelemättä tähänastisia aikaansaannoksia.

 Pikkuinen pihavarasto sai uutta panelia pintaan ja maalia kanssa, sekä ympärilleen vähän kivimuuria.
 

 Tässä muutama ennen-otos

 

 

Ja tässä sitten nämä tämänhetken tilanteet

Ja nämä paljon hilpeyttä herättäneet havu istutukset. Pieni on kaunista, sanotaan, mutta ei taida päteä nyt tähän havu-asiaan?
Jos mä niille sitten kovasti sitä rakkautta ja substraalia vaikka jaan, niin josko ne siitä sitten???Nythän niiden erottamiseen tuolta sorasta tarvitaan suurennuslasi.

 

Ja mä pääsin kuin pääsinkin maalaamaan, vähänhän sekin sitten lipsahti, vai mitäs tykkäätte mun raidoista?